Huippu-uutisia jokaiselle, joka haluaa oppia jotain uutta.

Olen aina luullut, että aivosolujen määrä määräytyy syntymähetkellä ja lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla toiminnoilla voidaan vaikuttaa siihen kuinka aivoja aktivoidaan ja opitaan hyödyntämään. Aikuisena ja iän myötä aivosolut sitten rappeutuu ja tuhoutuu pikkuhiljaa ja ryyppäämällä tätä tuhoutumista voi omatoimisesti nopeuttaa. Kunnes luin Daniel Golemanin kirjan: Aivot ja tunneäly, Uusimmat oivallukset (2011) ja sain hillittömät kiksit neurosyntymästä. Itselleni asia oli totaalisen uusi, mullistava ja toivoa antava ja haluan jakaa tämän ilo uutisen kaikille.

Neurosyntymä: Aivoissamme syntyy joka päivä 10 000 uutta kantasolua, jotka jakautuvat kahtia. Toisesta tulee emälinja, joka jatkaa kantasolujen valmistamista ja toinen puoli vaeltaa sinne kohtaa aivoja missä sitä tarvitaan. Aivosolu päätyy sinne kohtaa aivoja missä aivosoluja tarvitaan  uuden tiedon tai taidon oppimiseen. Seuraavien 4 kuukauden aikana tämä uusi aivosolu muodostaa noin 10 000 uutta yhteyttä muiden aivosolujen kanssa ja muodostaa näin uuden hermoverkoston.

Tämän valossa muutos ja uuden oppiminen on mahdollista kenelle vain ja koska vain. Ongelma on se, että olemme laiskoja ja uuden taidon tai tiedon harjoittaminen vaatii meiltä työtä, toistoa ja ponnistelua. On helpompi tehdä asiat niin kuin aina on tehnyt. Mahtaa turhauttaa tuota uutta innokasta aivosolua vaellella sellaisen henkilön päässä, joka haluaa pysyä mukavuusalueella eikä anna uuden aivosolun päästä verkostoitumaan ja luomaan uutta.

Toinen lohduttava tieto murrosikäisten vanhemmille, että lapsen aivoissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat syynä nuoren käyttäytymisen muutokseen ja mahdolliseen velttoiluun. Syy ei siis ole yksin hormonien. Murrosiässä aivot käyvät läpi radikaalin muutoksen ja hetkellisesti lapselle luontainen kekseliäisyys, luovuus ja innokkuus katoavat. Syntyessämme meillä on enemmän aivosoluja kun tarvitsemme ja murrosiässä kadotamme ne turhat aivosolut, joita emme ole käyttäneet. Aivot on se kehon osa, joka valmistuu anatomisesti viimeisenä. Muutokset käyttäytymisessä, ajattelussa ja reagoinnissa johtuvat aivojen eri kehitysvaiheista.

Neurosyntymän ansiosta aivomme kehittyvät läpi elämän ja uudistuminen, oppiminen ja muutos on kaikille mahdollista. Poisoppiminen vanhasta on mahdotonta, koska aivomme tallentavat kaiken opitun talteensa, mutta uusia parempia tapoja ja oppeja voi aina opetella vanhojen mallien päälle ja omilla valinnoilla vaikuttaa miten ja mihin suuntaan halua kehittyä.

Jiihaa ja kippis neurosyntymälle ja jatkuvasti uudistuville aivoillemme ja uuden oppimisen mahdollisuudelle!