Avainsana-arkisto: Muutos

Muutos. Tuska vai mahdollisuus?

Health Coaching, Hyvinvointi, Muutos, , , , , , ,

Olen pitänyt itseäni aina varsin muutosmyönteisenä ja uuden kokeilijana. Tarkemmin katsottuna elämäni on ollut tosi stabiilia: asun synnyinlähiössäni, olen pelannut golfia 80-luvulta, olen ollut saman työnantajan palveluksessa 90-luvulta, hengannut saman miehen kanssa 90-luvun lopulta ja tärkeimmät lapsuuden- ja nuoruudenystäväni ovat yhä elämässäni mukana. Mutta kuinkas ollakaan, vuosi sitten löysin itseni keskeltä kriisiä uhkumassa muutosvastarintaa! Muutokset ovat mukavia, kun muutoshalu lähtee itsestä. Mutta kun elämään tuleekin isompia muutoksia pyytämättä, niin johan sitä muutosvastarintaa alkaa löytyä.

Muutoksesta on kirjoitettu paljon ja tässä muutamia osuvia kiteytyksiä:

MuutosSamalla toimintatavalla saa saman lopputuloksen.
Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu.
Muutosvastarintaa esiintyy aina.
Paikallaan pysymistä ei tarvitse johtaa.
Pelkkä puhe ei riitä. Muutos vaatii työtä.
Ihminen on laiska muuttumaan.
Muutos alkaa kriisistä. Muutos on hidasta.
Muutos tapahtuu epämukavuusalueella ja siihen kuuluu kipuilua uuden ja vanhan toimintatavan välillä.

Muutokset tulee tehdä itse
Itse uskon vahvasti tähän: Elämä huolehtii murheista, ilot pitää itse keksiä. Mitä kekseliäämpi on, niin sen hauskempaa. Jos elämässä ei ole riittävästi iloa, tee jotain toisin ja tee asioita joista nautit. Ota selvää kuka olet ja mikä tekee sinut onnelliseksi.

Elämää ei voi ennakoida, mutta sopeutua täytyy tavalla tai toisella. Jos haluat olla vaikuttamassa oman elämäsi kulkuun, muutokset tulee tehdä itse ja viedä asioita haluttuun suuntaan. Jos valitset passiivisen sivustakatsojan roolin, tehtäväksesi jää sopeutua muiden tekemiin muutoksiin. Se on huomattavasti kivuliaampaa.

Hallittu muutos on omien arvojen mukainen
Helpointa on aloittaa itsestäsi. Omaan terveyteen ja hyvinvointiin voi vaikuttaa pienillä jokapäiväisillä valinnoilla. Pienillä toistuville teoilla on isot vaikutukset. Muutoksen tekeminen on mahdollista, kun muutoksia tekee hallitusti, yksi kerrallaan ja kun muutostavoite on omien arvojen mukainen. Ihminen toimii luonnostaan arvojensa mukaisesti, jolloin onnistuminen on helpompaa.

Muutokseen tarvitaan tahdonvoimaa, motivaatiota, tekoja ja toistoa, epäonnistumisia, onnistumisia, virheistä oppimista, kärsivällisyyttä. Ja aina vaan uudelleen yrittämistä.

Mikä on se muutos, jonka sinä haluat toteuttaa?
Osa meistä onnistuu tekemään muutoksia omin päin ja osa tarvitsee niihin tukea. Motivaatio- ja muutosvalmentajana tehtäväni on auttaa sinua onnistumaan ja pääsemään tavoitteeseesi. Onnistumisen myötä itsetuntemuksesi kasvaa ja valmennuksesta saamillasi opeilla ja työkaluilla voit jatkossa toteuttaa muutoksia omin päin. Hyvinvoivana ja hyväkuntoisena sinulla on voimia saada isompiakin muutoksia aikaan elämässäsi.

Olisiko sinulla aikaa voida loppuelämäsi hyvin? Mikä on se muutos, jonka sinä haluat toteuttaa? Määritä itsellesi selkeä, mitattava ja realistinen tavoite. Mieti yksi konkreettinen teko, jonka voit tehdä edistääkseesi tavoitetta.

Autan mielelläni muutoksessasi. Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinulle sopivimmat konstit tavoitteittesi saavuttamiseksi.

Vanha koira oppia uutta

Keho ja mieli, Kirja vinkit, , ,

Huippu-uutisia jokaiselle, joka haluaa oppia jotain uutta.

Olen aina luullut, että aivosolujen määrä määräytyy syntymähetkellä ja lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla toiminnoilla voidaan vaikuttaa siihen kuinka aivoja aktivoidaan ja opitaan hyödyntämään. Aikuisena ja iän myötä aivosolut sitten rappeutuu ja tuhoutuu pikkuhiljaa ja ryyppäämällä tätä tuhoutumista voi omatoimisesti nopeuttaa. Kunnes luin Daniel Golemanin kirjan: Aivot ja tunneäly, Uusimmat oivallukset (2011) ja sain hillittömät kiksit neurosyntymästä. Itselleni asia oli totaalisen uusi, mullistava ja toivoa antava ja haluan jakaa tämän ilo uutisen kaikille.

OppivatAivotNeurosyntymä: Aivoissamme syntyy joka päivä 10 000 uutta kantasolua, jotka jakautuvat kahtia. Toisesta tulee emälinja, joka jatkaa kantasolujen valmistamista ja toinen puoli vaeltaa sinne kohtaa aivoja missä sitä tarvitaan. Aivosolu päätyy sinne kohtaa aivoja missä aivosoluja tarvitaan  uuden tiedon tai taidon oppimiseen. Seuraavien 4 kuukauden aikana tämä uusi aivosolu muodostaa noin 10 000 uutta yhteyttä muiden aivosolujen kanssa ja muodostaa näin uuden hermoverkoston.

Tämän valossa muutos ja uuden oppiminen on mahdollista kenelle vain ja koska vain. Ongelma on se, että olemme laiskoja ja uuden taidon tai tiedon harjoittaminen vaatii meiltä työtä, toistoa ja ponnistelua. On helpompi tehdä asiat niin kuin aina on tehnyt. Mahtaa turhauttaa tuota uutta innokasta aivosolua vaellella sellaisen henkilön päässä, joka haluaa pysyä mukavuusalueella eikä anna uuden aivosolun päästä verkostoitumaan ja luomaan uutta.

Toinen lohduttava tieto murrosikäisten vanhemmille, että lapsen aivoissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat syynä nuoren käyttäytymisen muutokseen ja mahdolliseen velttoiluun. Syy ei siis ole yksin hormonien. Murrosiässä aivot käyvät läpi radikaalin muutoksen ja hetkellisesti lapselle luontainen kekseliäisyys, luovuus ja innokkuus katoavat. Syntyessämme meillä on enemmän aivosoluja kun tarvitsemme ja murrosiässä kadotamme ne turhat aivosolut, joita emme ole käyttäneet. Aivot on se kehon osa, joka valmistuu anatomisesti viimeisenä. Muutokset käyttäytymisessä, ajattelussa ja reagoinnissa johtuvat aivojen eri kehitysvaiheista.

Neurosyntymän ansiosta aivomme kehittyvät läpi elämän ja uudistuminen, oppiminen ja muutos on kaikille mahdollista. Poisoppiminen vanhasta on mahdotonta, koska aivomme tallentavat kaiken opitun talteensa, mutta uusia parempia tapoja ja oppeja voi aina opetella vanhojen mallien päälle ja omilla valinnoilla vaikuttaa miten ja mihin suuntaan halua kehittyä.

Jiihaa ja kippis neurosyntymälle ja jatkuvasti uudistuville aivoillemme ja uuden oppimisen mahdollisuudelle!